KIRS1101 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät (5–20 op)

Avaa opintojakson esite Sisussa

Opinnon taso:

Syventävät opinnot

Arviointiasteikko:

0-5

Suorituskieli:

suomi

Vastuuorganisaatio:

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Opetussuunnitelmakaudet:

2020-2021, 2021-2022, 2022-2023

Kuvaus

Maisterintutkielman teoreettista taustaa syventävää ja laajentavaa kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy soveltamaan kirjallisuustieteen kotimaisia ja kansainvälisiä teorioita ja menetelmiä tutkimuksen teossa. Opiskelijalla on mahdollisuus syventää tietämystään myös kirjallisuuden analyysitaidoissa.

Lisätietoja

Tämä jakso on mahdollista tehdä 5-20 opintopisteen laajuisena. Sisussa vaihtuvalaajuisten jaksojen osat jäävät järjestelmän osasuoritusrekisteriin, josta ne kootaan käsin sitten kun kokonaissuoritus on valmis. Kun et enää tee tälle koodille lisäsuorituksia, pyydä koontia juha.teppo@jyu.fi, niin suoritus tulee näkyviin rekisteriin normaalisti. Sisuun on tulossa ominaisuus, jonka jälkeen koontipyynnöt voidaan lähettää suoraan Sisusta.

Oppimateriaalit

Kirjallisuus voidaan valita joko erillisestä kirjalistasta http://r.jyu.fi/mutku-suoritustapaohjeita tai tutkielmassa käytettävästä teoriakirjallisuudesta opintojakson vastuuhenkilön kanssa sopien.

Suoritustavat

Tapa 1

Kuvaus:

Tenttiä tai esseetä varten luettavasta kirjallisuudesta sovitaan opintojakson vastuuhenkilön tai maisterintutkielman ohjaajan kanssa. Tentittävästä kirjallisuudesta sovitaan opintojakson vastuuhenkilön tai maisterintutkielman ohjaajan kanssa viimeistään kuukautta ennen tenttiä. Valittaessa kirjallisuutta voidaan käyttää ohjeellista laskukaavaa: keskimäärin 500 sivua suomenkielistä teoriakirjallisuutta tai noin 300 sivua vieraskielistä teoriakirjallisuutta / 5 op. Huomaa, että tämä jakso on mahdollista tehdä 5-20 opintopisteen laajuisena. Sisussa vaihtuvalaajuisten jaksojen osat jäävät järjestelmän osasuoritusrekisteriin, josta ne kootaan käsin sitten kun kokonaissuoritus on valmis. Kun et enää tee tälle koodille lisäsuorituksia, pyydä koontia juha.teppo@jyu.fi, niin suoritus tulee näkyviin rekisteriin normaalisti. Sisuun on tulossa ominaisuus, jonka jälkeen koontipyynnöt voidaan lähettää suoraan Sisusta.

Arviointiperusteet:

(Aktiivinen osallistuminen ja) annettujen tehtävien suorittaminen hyväksytysti.

Opetusajankohta:

Periodi 1, Periodi 2, Periodi 3, Periodi 4, Periodi 5

Valitaan epäluku osaa

Vastuuorganisaatio:

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Lisätietoja:

SISÄLTÖ JA MENETELMÄT
Freudin mukaan kirjailijat olivat löytäneet tiedostamattoman psyykkisen todellisuuden kauan ennen häntä; se, mitä hän keksi, oli menetelmä tiedostamattoman tutkimiseksi. Viimeistään 1970-luvulta lähtien psykoanalyyttisessa kirjallisuudentutkimuksessa on painotettu herkkyyttä tekstuaalista tiedostamatonta ja kirjallisuudessa kuultavaa ääntä kohtaan lukijan ja tekstin välisessä elävässä vuorovaikutussuhteessa. Psykoanalyyttinen tilanne on ajateltu mallina kirjallisuuden lukemiselle ja tulkitsemiselle, ja toisaalta kirjallisuus on nähty psykoanalyysin omana tiedostamattomana.

Psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen kurssilla opetetaan psykoanalyysin keskeisten käsitteiden (mm. transferenssi eli tunteensiirto, defenssi, potentiaalinen tila, primaarinarsismi ja projektiivinen identifikaatio) merkitystä kirjallisuudentutkimukselle. Esimerkkitekstejä analysoimalla tutkitaan, miten ne ilmenevät sekä kirjallisuuden teemoina että lukijan ja tekstin välillä vaikuttavina ilmiöinä. Kirjallisuutta tarkastellaan yhtäältä psykoanalyysin kautta: Millaista tietoa kirjallisuudesta saadaan psykoanalyyttisin menetelmin? Miten lukijan tunnetodellisuutta käytetään tekstin tulkinnan apuna? Mitä tekstin tyylin siirtymät ja tekstin itsetiedostavat hetket saavat aikaan psykoanalyyttisista näkökulmista?

Toisaalta kurssilla tarkastellaan psykoanalyysia kirjallisuuden kautta: Miten Freudin käsite ”unityö” liittyy metaforaan ja metonymiaan? Mikä tekee tulkinnasta psykoanalyyttisen, ja mikä on psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen perimmäinen arvo? Entä millaista kritiikkiä psykoanalyyttista kirjallisuudentutkimusta kohtaan on esitetty? Tärkeimpiä käsiteltäviä teoreetikkoja ovat Sigmund Freud, Melanie Klein, Jacques Lacan, Julia Kristeva, Donald Winnicott, Norman Holland, Murray Schwartz, Shoshana Felman, Peter Brooks ja Thomas Ogden.

TAVOITTEET
Kurssilla muodostuu kuva psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen historiallisesta vaihtelusta ja konteksteista, menetelmistä ja sitä kohtaan esitetystä keskeisestä kritiikistä (psykoanalyysin soveltamisen ongelma) ja ennakkoluuloista (kysymys psykoanalyysista kirjallisuuden redusoijana). Tavoitteena on oppia ymmärtämään lukemisessa, tulkinnassa ja kirjallisuudessa vaikuttavaa tiedostamatonta hyödyntämällä psykoanalyyttisia lukemisen menetelmiä.

Oppimisympäristöt:

Moodlen oppimisympäristö (fi, en)

Osallistuminen opetukseen (5 op)

Tyyppi:

Osallistuminen opetukseen

Arviointiasteikko:

0-5

Suorituskieli:

suomi

Opetus

14.1.–11.3.2021 Pienryhmäopetus, Kokeellinen kerronta

Osallistuminen opetukseen (5 op)

Tyyppi:

Osallistuminen opetukseen

Arviointiasteikko:

0-5

Suorituskieli:

suomi

Ei julkaistua opetusta